tarha

Hei, olet tullut tänne etsimään sanan tarha merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan tarha sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten tarha sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta tarha on tässä. Sanan tarha määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sanantarha määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.

Suomi

Substantiivi

tarha (9)

  1. tavallisesti aidalla ympäristöstä erotettu alue
  2. viljelyyn tai eläinten kasvatukseen ja hoitoon erotettu alue; viljelmä
  3. lastentarha, päiväkoti

Ääntäminen

  • IPA: /ˈt̪ɑrhɑ/
  • tavutus: tar‧ha

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tarha tarhat
genetiivi tarhan tarhojen
(tarhain)
partitiivi tarhaa tarhoja
akkusatiivi tarha;
tarhan
tarhat
sisäpaikallissijat
inessiivi tarhassa tarhoissa
elatiivi tarhasta tarhoista
illatiivi tarhaan tarhoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi tarhalla tarhoilla
ablatiivi tarhalta tarhoilta
allatiivi tarhalle tarhoille
muut sijamuodot
essiivi tarhana tarhoina
translatiivi tarhaksi tarhoiksi
abessiivi tarhatta tarhoitta
instruktiivi tarhoin
komitatiivi tarhoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tarha-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

balttilainen laina[1]

Käännökset

Liittyvät sanat

Johdokset
Yhdyssanat

eläintarha, halkotarha, hammastarha, hedelmätarha, juoksutarha, kanatarha, karjatarha, kasvitarha, kettutarha, koiratarha, lammastarha, lastentarha, lautatarha, mehiläistarha, minkkitarha, oliivitarha, omenatarha, puutarha, ruumistarha, ruusutarha, sikatarha, sikotarha, susitarha, taimitarha tarhaherne, tarhakalmisto, tarhakettu, tarhakotilo, tarhakäärme, tarhametsästys, tarhaneilikka, tarhapapu, tarharastas, tarhatyräkki, turkistarha, tähtitarha, vihannestarha, viinitarha, yrttitarha

Aiheesta muualla

  • tarha Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 354. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.