Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | taumasiitti | – |
genetiivi | taumasiitin | – |
partitiivi | taumasiittia | – |
akkusatiivi | taumasiitti; taumasiitin |
– |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | taumasiitissa | – |
elatiivi | taumasiitista | – |
illatiivi | taumasiittiin | – |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | taumasiitilla | – |
ablatiivi | taumasiitilta | – |
allatiivi | taumasiitille | – |
muut sijamuodot | ||
essiivi | taumasiittina | – |
translatiivi | taumasiitiksi | – |
abessiivi | taumasiititta | – |
instruktiivi | – | – |
komitatiivi | – | taumasiitteine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | taumasiiti- | |
vahva vartalo | taumasiitti- | |
konsonantti- vartalo |
- |
kreikan θαυμᾰ́ζειν (thaumázein) ’hämmästyttävä’. Nimi viittaa sen erikoiseen koostumukseen — se on yhtäaikaa silikaatti, karbonaatti ja sulfaatti.[1]
|