teho (1)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | teho | tehot |
genetiivi | tehon | tehojen |
partitiivi | tehoa | tehoja |
akkusatiivi | teho; tehon |
tehot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tehossa | tehoissa |
elatiivi | tehosta | tehoista |
illatiivi | tehoon | tehoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | teholla | tehoilla |
ablatiivi | teholta | tehoilta |
allatiivi | teholle | tehoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tehona | tehoina |
translatiivi | tehoksi | tehoiksi |
abessiivi | tehotta | tehoitta |
instruktiivi | – | tehoin |
komitatiivi | – | tehoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | teho- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Ks. teho-osasto |
akseliteho, enimmäisteho, huipputeho, hyötyteho, iskuteho, kokonaisteho, laskentateho, loisteho, lähetysteho, lähtöteho, lämmitysteho, moottoriteho, nimellisteho, näennäisteho, ominaisteho, pesuteho, puhdistusteho, pätöteho, sähköteho, säteilyteho, tehoaika, tehoaine, tehohoito, tehohoitoyksikkö, tehohäviö, tehoisku, tehokalastus, tehokeino, teholuku, tehomaatalous, tehometsänhoito, tehometsätalous, tehomyynti, teho-opetus, teho-osasto, tehopainosuhde, tehopiste, tehosekoitin, tehotoimi, tehovahvistin, tehoviljely, tuotantoteho, työteho, täysitehoinen, täystehoinen, ulostuloteho, voiteluteho