teitittely (2)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | teitittely | teitittelyt |
genetiivi | teitittelyn | teitittelyjen teitittelyiden teitittelyitten |
partitiivi | teitittelyä | teitittelyitä teitittelyjä |
akkusatiivi | teitittely; teitittelyn |
teitittelyt |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | teitittelyssä | teitittelyissä |
elatiivi | teitittelystä | teitittelyistä |
illatiivi | teitittelyyn | teitittelyihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | teitittelyllä | teitittelyillä |
ablatiivi | teitittelyltä | teitittelyiltä |
allatiivi | teitittelylle | teitittelyille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | teitittelynä | teitittelyinä |
translatiivi | teitittelyksi | teitittelyiksi |
abessiivi | teitittelyttä | teitittelyittä |
instruktiivi | – | teitittelyin |
komitatiivi | – | teitittelyine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | teitittely- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
|