temmi (5)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | temmi | temmit |
genetiivi | temmin | temmien (temmein) |
partitiivi | temmiä | temmejä |
akkusatiivi | temmi; temmin |
temmit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | temmissä | temmeissä |
elatiivi | temmistä | temmeistä |
illatiivi | temmiin | temmeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | temmillä | temmeillä |
ablatiivi | temmiltä | temmeiltä |
allatiivi | temmille | temmeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | temminä | temmeinä |
translatiivi | temmiksi | temmeiksi |
abessiivi | temmittä | temmeittä |
instruktiivi | – | temmein |
komitatiivi | – | temmeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | temmi- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
lyhentynyt sanasta temmirauta < ruotsin sanasta stämjärn[1]