terästänyt
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | terästänyt | terästäneet |
| genetiivi | terästäneen | terästäneiden terästäneitten |
| partitiivi | terästänyttä | terästäneitä |
| akkusatiivi | terästänyt; terästäneen |
terästäneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | terästäneessä | terästäneissä |
| elatiivi | terästäneestä | terästäneistä |
| illatiivi | terästäneeseen | terästäneisiin terästäneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | terästäneellä | terästäneillä |
| ablatiivi | terästäneeltä | terästäneiltä |
| allatiivi | terästäneelle | terästäneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | terästäneenä | terästäneinä |
| translatiivi | terästäneeksi | terästäneiksi |
| abessiivi | terästäneettä | terästäneittä |
| instruktiivi | – | terästänein |
| komitatiivi | – | terästäneine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | terästänee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
terästänyt- | |