terävä
Hei, olet tullut tänne etsimään sanan terävä merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan terävä sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten terävä sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta terävä on tässä. Sanan terävä määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananterävä määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
 |
Suomi
Adjektiivi
terävä (10) (komparatiivi terävämpi, superlatiivi terävin) (taivutus)
- ohueksi kapeneva tai suippeneva, piikkimäinen, pistävä
- terävä nuolenpää, terävä seiväs
- joka leikkaa helposti materiaalia
- Tarvitset terävän veitsen.
- Varovasti; reuna on aika terävä.
- (kuvaannollisesti) terävä-älyinen, nokkela, nopeaälyinen
- Hän ei ole kovin terävä.
- (kuvaannollisesti) pistävä, pureva, piikikäs
- terävä iva
- terävä kritiikki
- (geometria, kulmasta) alle yhdeksänkymmenasteinen
- Suorakulmaisessa kolmiossa on yksi 90 asteen kulma ja kaksi terävää kulmaa.
- teräväpiirteinen, tarkka
- Valokuva on terävä.
- (mausta) väkevä, pistävä
- vahvoista alkoholijuomista
- pari terävää ryyppyä
- Harvoin juon teräviä.
Ääntäminen
- IPA: /ˈt̪eræʋæ/
- tavutus: te‧rä‧vä
Käännökset
5. teräväpiirteinen
|
Liittyvät sanat
Vastakohdat
Johdokset
Yhdyssanat
neulanterävä, terävähampainen, teräväharjainen, terävähuippuinen, teräväjärkinen, teräväkatseinen, teräväkielinen, teräväkulmainen, teräväkyntinen, teräväkynäinen, teräväkärkinen, terävämuistinen, terävänenäinen, terävänäköinen, teräväpiikkinen, teräväpiirteinen, teräväpiirtotelevisio, teräväpäinen, teräväreunainen, teräväsanainen, teräväsanaisesti, teräväsanaisuus, teräväsilmäinen, teräväsärmäinen, terävä-älyinen, terävä-ääninen, veitsenterävä
Sanaliitot
Aiheesta muualla
- terävä Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi
terävä (10)
- (arkikieltä) väkevä alkoholijuoma
- Tilaisuudessa ei tarjoiltu teräviä.
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | terävä | terävät |
| genetiivi | terävän | terävien (teräväin) |
| partitiivi | terävää | teräviä |
| akkusatiivi | terävä; terävän |
terävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | terävässä | terävissä |
| elatiivi | terävästä | terävistä |
| illatiivi | terävään | teräviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | terävällä | terävillä |
| ablatiivi | terävältä | teräviltä |
| allatiivi | terävälle | teräville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | terävänä | terävinä |
| translatiivi | teräväksi | teräviksi |
| abessiivi | terävättä | terävittä |
| instruktiivi | – | terävin |
| komitatiivi | – | terävine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | terävä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |