tiennäyttäjä (10)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tiennäyttäjä | tiennäyttäjät |
genetiivi | tiennäyttäjän | tiennäyttäjien (tiennäyttäjäin) |
partitiivi | tiennäyttäjää | tiennäyttäjiä |
akkusatiivi | tiennäyttäjä; tiennäyttäjän |
tiennäyttäjät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tiennäyttäjässä | tiennäyttäjissä |
elatiivi | tiennäyttäjästä | tiennäyttäjistä |
illatiivi | tiennäyttäjään | tiennäyttäjiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tiennäyttäjällä | tiennäyttäjillä |
ablatiivi | tiennäyttäjältä | tiennäyttäjiltä |
allatiivi | tiennäyttäjälle | tiennäyttäjille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tiennäyttäjänä | tiennäyttäjinä |
translatiivi | tiennäyttäjäksi | tiennäyttäjiksi |
abessiivi | tiennäyttäjättä | tiennäyttäjittä |
instruktiivi | – | tiennäyttäjin |
komitatiivi | – | tiennäyttäjine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | tiennäyttäjä- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |