tiennyt
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tiennyt | tienneet |
| genetiivi | tienneen | tienneiden tienneitten |
| partitiivi | tiennyttä | tienneitä |
| akkusatiivi | tiennyt; tienneen |
tienneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tienneessä | tienneissä |
| elatiivi | tienneestä | tienneistä |
| illatiivi | tienneeseen | tienneisiin tienneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tienneellä | tienneillä |
| ablatiivi | tienneeltä | tienneiltä |
| allatiivi | tienneelle | tienneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tienneenä | tienneinä |
| translatiivi | tienneeksi | tienneiksi |
| abessiivi | tienneettä | tienneittä |
| instruktiivi | – | tiennein |
| komitatiivi | – | tienneine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tiennee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
tiennyt- | |