tietänyt
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tietänyt | tietäneet |
| genetiivi | tietäneen | tietäneiden tietäneitten |
| partitiivi | tietänyttä | tietäneitä |
| akkusatiivi | tietänyt; tietäneen |
tietäneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tietäneessä | tietäneissä |
| elatiivi | tietäneestä | tietäneistä |
| illatiivi | tietäneeseen | tietäneisiin tietäneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tietäneellä | tietäneillä |
| ablatiivi | tietäneeltä | tietäneiltä |
| allatiivi | tietäneelle | tietäneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tietäneenä | tietäneinä |
| translatiivi | tietäneeksi | tietäneiksi |
| abessiivi | tietäneettä | tietäneittä |
| instruktiivi | – | tietänein |
| komitatiivi | – | tietäneine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tietänee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
tietänyt- | |