tohveli (6)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tohveli | tohvelit |
genetiivi | tohvelin | tohvelien tohveleiden tohveleitten |
partitiivi | tohvelia | tohveleita tohveleja |
akkusatiivi | tohveli; tohvelin |
tohvelit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tohvelissa | tohveleissa |
elatiivi | tohvelista | tohveleista |
illatiivi | tohveliin | tohveleihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tohvelilla | tohveleilla |
ablatiivi | tohvelilta | tohveleilta |
allatiivi | tohvelille | tohveleille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tohvelina | tohveleina |
translatiivi | tohveliksi | tohveleiksi |
abessiivi | tohvelitta | tohveleitta |
instruktiivi | – | tohvelein |
komitatiivi | – | tohveleine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | tohveli- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
< ruotsi << uuskreikka[1]
aamutohveli, tohvelieläin, tohvelikukka, tohvelisankari