toikkaroinut
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | toikkaroinut | toikkaroineet |
| genetiivi | toikkaroineen | toikkaroineiden toikkaroineitten |
| partitiivi | toikkaroinutta | toikkaroineita |
| akkusatiivi | toikkaroinut; toikkaroineen |
toikkaroineet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | toikkaroineessa | toikkaroineissa |
| elatiivi | toikkaroineesta | toikkaroineista |
| illatiivi | toikkaroineeseen | toikkaroineisiin toikkaroineihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | toikkaroineella | toikkaroineilla |
| ablatiivi | toikkaroineelta | toikkaroineilta |
| allatiivi | toikkaroineelle | toikkaroineille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | toikkaroineena | toikkaroineina |
| translatiivi | toikkaroineeksi | toikkaroineiksi |
| abessiivi | toikkaroineetta | toikkaroineitta |
| instruktiivi | – | toikkaroinein |
| komitatiivi | – | toikkaroineine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | toikkaroinee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
toikkaroinut- | |