toikkaroiva
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | toikkaroiva | toikkaroivat |
genetiivi | toikkaroivan | toikkaroivien (toikkaroivain) |
partitiivi | toikkaroivaa | toikkaroivia |
akkusatiivi | toikkaroiva; toikkaroivan |
toikkaroivat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | toikkaroivassa | toikkaroivissa |
elatiivi | toikkaroivasta | toikkaroivista |
illatiivi | toikkaroivaan | toikkaroiviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | toikkaroivalla | toikkaroivilla |
ablatiivi | toikkaroivalta | toikkaroivilta |
allatiivi | toikkaroivalle | toikkaroiville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | toikkaroivana | toikkaroivina |
translatiivi | toikkaroivaksi | toikkaroiviksi |
abessiivi | toikkaroivatta | toikkaroivitta |
instruktiivi | – | toikkaroivin |
komitatiivi | – | toikkaroivine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | toikkaroiva- | |
vahva vartalo | toikkaroiva- | |
konsonantti- vartalo |
- |