tuija
Hei, olet tullut tänne etsimään sanan tuija merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan tuija sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten tuija sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta tuija on tässä. Sanan tuija määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sanantuija määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
 |
Suomi
Substantiivi
tuija (10)
- jokin tuijien suvun (Thuja) pohjoisamerikkalainen tai itäaasialainen puu
Ääntäminen
- IPA: /ˈt̪ui̯jɑ/
- tavutus: tui‧ja
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tuija | tuijat |
| genetiivi | tuijan | tuijien (tuijain) |
| partitiivi | tuijaa | tuijia |
| akkusatiivi | tuija; tuijan |
tuijat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tuijassa | tuijissa |
| elatiivi | tuijasta | tuijista |
| illatiivi | tuijaan | tuijiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tuijalla | tuijilla |
| ablatiivi | tuijalta | tuijilta |
| allatiivi | tuijalle | tuijille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tuijana | tuijina |
| translatiivi | tuijaksi | tuijiksi |
| abessiivi | tuijatta | tuijitta |
| instruktiivi | – | tuijin |
| komitatiivi | – | tuijine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tuija- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
alkuaan muinaiskreikasta, vrt. θυίᾱ (thyía), θῠα (thýa) ja θῠ́ον (thýon) ’jokin hyväntuoksuinen afrikkalainen puu’[1]
Käännökset
1. Thuja-suvun jäsen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Viitteet
- ↑ Kaisa Häkkinen & Terttu Lempiäinen: Aaloesta öljypuuhun. Suomen kielellä mainittuja kasveja Agricolan aikaan, s. 155–156. Helsinki: Teos, 2011. ISBN 978-951-851-358-5.