Katso myös: Tulkki |
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tulkki | tulkit |
genetiivi | tulkin | tulkkien (tulkkein) |
partitiivi | tulkkia | tulkkeja |
akkusatiivi | tulkki; tulkin |
tulkit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tulkissa | tulkeissa |
elatiivi | tulkista | tulkeista |
illatiivi | tulkkiin | tulkkeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tulkilla | tulkeilla |
ablatiivi | tulkilta | tulkeilta |
allatiivi | tulkille | tulkeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tulkkina | tulkkeina |
translatiivi | tulkiksi | tulkeiksi |
abessiivi | tulkitta | tulkeitta |
instruktiivi | – | tulkein |
komitatiivi | – | tulkkeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | tulki- | |
vahva vartalo | tulkki- | |
konsonantti- vartalo |
- |
keskiaikainen ruotsalainen laina[1]
|
|
|
Ks. ohjelmatulkki |
hakatulkki, kierrerengastulkki, kierretappitulkki, kierretulkki, kitatulkki, komentotulkki, konferenssitulkki, lankatulkki, levytulkki, muototulkki, rajatulkki, rakotulkki, reikätulkki, simultaanitulkki, sädetulkki, toleranssitulkki, tulkkisanakirja, työmaatulkki, työntötulkki, työtulkki