tunkeileminen (38)
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tunkeileminen | tunkeilemiset |
| genetiivi | tunkeilemisen | tunkeilemisten tunkeilemisien |
| partitiivi | tunkeilemista | tunkeilemisia |
| akkusatiivi | tunkeileminen; tunkeilemisen |
tunkeilemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tunkeilemisessa | tunkeilemisissa |
| elatiivi | tunkeilemisesta | tunkeilemisista |
| illatiivi | tunkeilemiseen | tunkeilemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tunkeilemisella | tunkeilemisilla |
| ablatiivi | tunkeilemiselta | tunkeilemisilta |
| allatiivi | tunkeilemiselle | tunkeilemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tunkeilemisena (tunkeilemisna) |
tunkeilemisina |
| translatiivi | tunkeilemiseksi | tunkeilemisiksi |
| abessiivi | tunkeilemisetta | tunkeilemisitta |
| instruktiivi | – | tunkeilemisin |
| komitatiivi | – | tunkeilemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tunkeilemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
tunkeilemis- | |