tunkeutuja (10)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tunkeutuja | tunkeutujat |
genetiivi | tunkeutujan | tunkeutujien (tunkeutujain) |
partitiivi | tunkeutujaa | tunkeutujia |
akkusatiivi | tunkeutuja; tunkeutujan |
tunkeutujat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tunkeutujassa | tunkeutujissa |
elatiivi | tunkeutujasta | tunkeutujista |
illatiivi | tunkeutujaan | tunkeutujiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tunkeutujalla | tunkeutujilla |
ablatiivi | tunkeutujalta | tunkeutujilta |
allatiivi | tunkeutujalle | tunkeutujille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tunkeutujana | tunkeutujina |
translatiivi | tunkeutujaksi | tunkeutujiksi |
abessiivi | tunkeutujatta | tunkeutujitta |
instruktiivi | – | tunkeutujin |
komitatiivi | – | tunkeutujine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | tunkeutuja- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |