tunnistama
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tunnistama | tunnistamat |
| genetiivi | tunnistaman | tunnistamien (tunnistamain) |
| partitiivi | tunnistamaa | tunnistamia |
| akkusatiivi | tunnistama; tunnistaman | tunnistamat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tunnistamassa | tunnistamissa |
| elatiivi | tunnistamasta | tunnistamista |
| illatiivi | tunnistamaan | tunnistamiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tunnistamalla | tunnistamilla |
| ablatiivi | tunnistamalta | tunnistamilta |
| allatiivi | tunnistamalle | tunnistamille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tunnistamana | tunnistamina |
| translatiivi | tunnistamaksi | tunnistamiksi |
| abessiivi | tunnistamatta | tunnistamitta |
| instruktiivi | – | tunnistamin |
| komitatiivi | – | tunnistamine |
tunnistama (taivutustyyppi 27[1], da-infinitiivi tunnistada, katso taivutus täältä)