tunnuttanut
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tunnuttanut | tunnuttaneet |
| genetiivi | tunnuttaneen | tunnuttaneiden tunnuttaneitten |
| partitiivi | tunnuttanutta | tunnuttaneita |
| akkusatiivi | tunnuttanut; tunnuttaneen | tunnuttaneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tunnuttaneessa | tunnuttaneissa |
| elatiivi | tunnuttaneesta | tunnuttaneista |
| illatiivi | tunnuttaneeseen | tunnuttaneisiin tunnuttaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tunnuttaneella | tunnuttaneilla |
| ablatiivi | tunnuttaneelta | tunnuttaneilta |
| allatiivi | tunnuttaneelle | tunnuttaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tunnuttaneena | tunnuttaneina |
| translatiivi | tunnuttaneeksi | tunnuttaneiksi |
| abessiivi | tunnuttaneetta | tunnuttaneitta |
| instruktiivi | – | tunnuttanein |
| komitatiivi | – | tunnuttaneine |