tuprahteleminen (38)
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tuprahteleminen | tuprahtelemiset |
| genetiivi | tuprahtelemisen | tuprahtelemisten tuprahtelemisien |
| partitiivi | tuprahtelemista | tuprahtelemisia |
| akkusatiivi | tuprahteleminen; tuprahtelemisen |
tuprahtelemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tuprahtelemisessa | tuprahtelemisissa |
| elatiivi | tuprahtelemisesta | tuprahtelemisista |
| illatiivi | tuprahtelemiseen | tuprahtelemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tuprahtelemisella | tuprahtelemisilla |
| ablatiivi | tuprahtelemiselta | tuprahtelemisilta |
| allatiivi | tuprahtelemiselle | tuprahtelemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tuprahtelemisena (tuprahtelemisna) |
tuprahtelemisina |
| translatiivi | tuprahtelemiseksi | tuprahtelemisiksi |
| abessiivi | tuprahtelemisetta | tuprahtelemisitta |
| instruktiivi | – | tuprahtelemisin |
| komitatiivi | – | tuprahtelemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tuprahtelemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
tuprahtelemis- | |