Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | turhake | turhakkeet |
genetiivi | turhakkeen | turhakkeiden turhakkeitten |
partitiivi | turhaketta | turhakkeita |
akkusatiivi | turhake; turhakkeen |
turhakkeet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | turhakkeessa | turhakkeissa |
elatiivi | turhakkeesta | turhakkeista |
illatiivi | turhakkeeseen | turhakkeisiin turhakkeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | turhakkeella | turhakkeilla |
ablatiivi | turhakkeelta | turhakkeilta |
allatiivi | turhakkeelle | turhakkeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | turhakkeena | turhakkeina |
translatiivi | turhakkeeksi | turhakkeiksi |
abessiivi | turhakkeetta | turhakkeitta |
instruktiivi | – | turhakkein |
komitatiivi | – | turhakkeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | turhakkee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
turhaket- |
turha + -ke, käytetty 1980-luvulta[1]