turska

Hei, olet tullut tänne etsimään sanan turska merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan turska sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten turska sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta turska on tässä. Sanan turska määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananturska määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
Katso myös: Turska, tūrska

Suomi

Turska (Gadus morhua)

Substantiivi

turska (10)

  1. Pohjois-Atlantin ja Jäämeren kala (Gadus morhua), joita ajoittain esiintyy myös Suomenlahdella
    Turska on tärkeä talouskala.
  2. (puhekieltä) tappio, erityisesti arvopaperiin liittyvä
    Taas tuli turskaa kun osakekurssit romahtivat ja jouduin myymään tappiolla.

Ääntäminen

  • IPA: /ˈt̪urskɑ/
  • tavutus: turs‧ka

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi turska turskat
genetiivi turskan turskien
(turskain)
partitiivi turskaa turskia
akkusatiivi turska;
turskan
turskat
sisäpaikallissijat
inessiivi turskassa turskissa
elatiivi turskasta turskista
illatiivi turskaan turskiin
ulkopaikallissijat
adessiivi turskalla turskilla
ablatiivi turskalta turskilta
allatiivi turskalle turskille
muut sijamuodot
essiivi turskana turskina
translatiivi turskaksi turskiksi
abessiivi turskatta turskitta
instruktiivi turskin
komitatiivi turskine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo turska-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

vanha germaaninen laina

Käännökset

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

hopeaturska, kummeliturska, lyyraturska, pikkuturska, turskakala, turskanpyynti, valkoturska

Aiheesta muualla

  • turska Kielitoimiston sanakirjassa
  • turska Tieteen termipankissa

Kroaatti

Adjektiivi

turska

  1. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin nominatiivimuoto sanasta turski
  2. (taivutusmuoto) monikon neutrin nominatiivimuoto sanasta turski
  3. (taivutusmuoto) monikon neutrin akkusatiivimuoto sanasta turski

Viitteet

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 358. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.