tursuileminen (38)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tursuileminen | tursuilemiset |
genetiivi | tursuilemisen | tursuilemisten tursuilemisien |
partitiivi | tursuilemista | tursuilemisia |
akkusatiivi | tursuileminen; tursuilemisen |
tursuilemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tursuilemisessa | tursuilemisissa |
elatiivi | tursuilemisesta | tursuilemisista |
illatiivi | tursuilemiseen | tursuilemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tursuilemisella | tursuilemisilla |
ablatiivi | tursuilemiselta | tursuilemisilta |
allatiivi | tursuilemiselle | tursuilemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tursuilemisena (tursuilemisna) |
tursuilemisina |
translatiivi | tursuilemiseksi | tursuilemisiksi |
abessiivi | tursuilemisetta | tursuilemisitta |
instruktiivi | – | tursuilemisin |
komitatiivi | – | tursuilemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | tursuilemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
tursuilemis- |