tutkinut
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tutkinut | tutkineet |
genetiivi | tutkineen | tutkineiden tutkineitten |
partitiivi | tutkinutta | tutkineita |
akkusatiivi | tutkinut; tutkineen | tutkineet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tutkineessa | tutkineissa |
elatiivi | tutkineesta | tutkineista |
illatiivi | tutkineeseen | tutkineisiin tutkineihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tutkineella | tutkineilla |
ablatiivi | tutkineelta | tutkineilta |
allatiivi | tutkineelle | tutkineille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tutkineena | tutkineina |
translatiivi | tutkineeksi | tutkineiksi |
abessiivi | tutkineetta | tutkineitta |
instruktiivi | – | tutkinein |
komitatiivi | – | tutkineine |