tutu
Hei, olet tullut tänne etsimään sanan tutu merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan tutu sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten tutu sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta tutu on tässä. Sanan tutu määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sanantutu määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
Tutu 
Tutu
 |
Suomi
Substantiivi
tutu (21)
- naisbalettitanssijan vaate, lyhyt tarlataanihame
Ääntäminen
Taivutus
Sanaa voi taivuttaa takavokaalisilla tai etuvokaalisilla päätteillä.[1]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tutu | tutut |
| genetiivi | tutun | tutuiden tutuitten |
| partitiivi | tututa | tutuita |
| akkusatiivi | tutu; tutun |
tutut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tutussa | tutuissa |
| elatiivi | tutusta | tutuista |
| illatiivi | tutuhen | tutuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tutulla | tutuilla |
| ablatiivi | tutulta | tutuilta |
| allatiivi | tutulle | tutuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tutuna | tutuina |
| translatiivi | tutuksi | tutuiksi |
| abessiivi | tututta | tutuitta |
| instruktiivi | – | tutuin |
| komitatiivi | – | tutuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tutu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tutu | tutut |
| genetiivi | tutun | tutuiden tutuitten |
| partitiivi | tututä | tutuitä |
| akkusatiivi | tutu; tutun |
tutut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tutussä | tutuissä |
| elatiivi | tutustä | tutuistä |
| illatiivi | tutuhen | tutuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tutullä | tutuillä |
| ablatiivi | tutultä | tutuiltä |
| allatiivi | tutulle | tutuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tutunä | tutuinä |
| translatiivi | tutuksi | tutuiksi |
| abessiivi | tututtä | tutuittä |
| instruktiivi | – | tutuin |
| komitatiivi | – | tutuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tutu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
Aiheesta muualla
- tutu Tieteen termipankissa
Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 ”tutu”. Kielitoimiston sanakirja. 2014. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. URN:NBN:fi:kotus-201433, ISSN 2323-3370. Verkkojulkaisu HTML. Päivitettävä julkaisu.