tuuttaava
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tuuttaava | tuuttaavat |
genetiivi | tuuttaavan | tuuttaavien (tuuttaavain) |
partitiivi | tuuttaavaa | tuuttaavia |
akkusatiivi | tuuttaava; tuuttaavan | tuuttaavat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tuuttaavassa | tuuttaavissa |
elatiivi | tuuttaavasta | tuuttaavista |
illatiivi | tuuttaavaan | tuuttaaviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tuuttaavalla | tuuttaavilla |
ablatiivi | tuuttaavalta | tuuttaavilta |
allatiivi | tuuttaavalle | tuuttaaville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tuuttaavana | tuuttaavina |
translatiivi | tuuttaavaksi | tuuttaaviksi |
abessiivi | tuuttaavatta | tuuttaavitta |
instruktiivi | – | tuuttaavin |
komitatiivi | – | tuuttaavine |