työhullu (1)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | työhullu | työhullut |
genetiivi | työhullun | työhullujen |
partitiivi | työhullua | työhulluja |
akkusatiivi | työhullu; työhullun |
työhullut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | työhullussa | työhulluissa |
elatiivi | työhullusta | työhulluista |
illatiivi | työhulluun | työhulluihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | työhullulla | työhulluilla |
ablatiivi | työhullulta | työhulluilta |
allatiivi | työhullulle | työhulluille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | työhulluna | työhulluina |
translatiivi | työhulluksi | työhulluiksi |
abessiivi | työhullutta | työhulluitta |
instruktiivi | – | työhulluin |
komitatiivi | – | työhulluine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | työhullu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |