työntänyt
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | työntänyt | työntäneet |
| genetiivi | työntäneen | työntäneiden työntäneitten |
| partitiivi | työntänyttä | työntäneitä |
| akkusatiivi | työntänyt; työntäneen | työntäneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | työntäneessä | työntäneissä |
| elatiivi | työntäneestä | työntäneistä |
| illatiivi | työntäneeseen | työntäneisiin työntäneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | työntäneellä | työntäneillä |
| ablatiivi | työntäneeltä | työntäneiltä |
| allatiivi | työntäneelle | työntäneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | työntäneenä | työntäneinä |
| translatiivi | työntäneeksi | työntäneiksi |
| abessiivi | työntäneettä | työntäneittä |
| instruktiivi | – | työntänein |
| komitatiivi | – | työntäneine |