tyrivä
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tyrivä | tyrivät |
genetiivi | tyrivän | tyrivien (tyriväin) |
partitiivi | tyrivää | tyriviä |
akkusatiivi | tyrivä; tyrivän | tyrivät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tyrivässä | tyrivissä |
elatiivi | tyrivästä | tyrivistä |
illatiivi | tyrivään | tyriviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tyrivällä | tyrivillä |
ablatiivi | tyrivältä | tyriviltä |
allatiivi | tyrivälle | tyriville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tyrivänä | tyrivinä |
translatiivi | tyriväksi | tyriviksi |
abessiivi | tyrivättä | tyrivittä |
instruktiivi | – | tyrivin |
komitatiivi | – | tyrivine |