tyrmääminen (38)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tyrmääminen | tyrmäämiset |
genetiivi | tyrmäämisen | tyrmäämisten tyrmäämisien |
partitiivi | tyrmäämistä | tyrmäämisiä |
akkusatiivi | tyrmääminen; tyrmäämisen |
tyrmäämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tyrmäämisessä | tyrmäämisissä |
elatiivi | tyrmäämisestä | tyrmäämisistä |
illatiivi | tyrmäämiseen | tyrmäämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tyrmäämisellä | tyrmäämisillä |
ablatiivi | tyrmäämiseltä | tyrmäämisiltä |
allatiivi | tyrmäämiselle | tyrmäämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tyrmäämisenä (tyrmäämisnä) |
tyrmäämisinä |
translatiivi | tyrmäämiseksi | tyrmäämisiksi |
abessiivi | tyrmäämisettä | tyrmäämisittä |
instruktiivi | – | tyrmäämisin |
komitatiivi | – | tyrmäämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | tyrmäämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
tyrmäämis- |