tyrmännyt
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tyrmännyt | tyrmänneet |
| genetiivi | tyrmänneen | tyrmänneiden tyrmänneitten |
| partitiivi | tyrmännyttä | tyrmänneitä |
| akkusatiivi | tyrmännyt; tyrmänneen |
tyrmänneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tyrmänneessä | tyrmänneissä |
| elatiivi | tyrmänneestä | tyrmänneistä |
| illatiivi | tyrmänneeseen | tyrmänneisiin tyrmänneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tyrmänneellä | tyrmänneillä |
| ablatiivi | tyrmänneeltä | tyrmänneiltä |
| allatiivi | tyrmänneelle | tyrmänneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tyrmänneenä | tyrmänneinä |
| translatiivi | tyrmänneeksi | tyrmänneiksi |
| abessiivi | tyrmänneettä | tyrmänneittä |
| instruktiivi | – | tyrmännein |
| komitatiivi | – | tyrmänneine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tyrmännee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
tyrmännyt- | |