työntävä
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | työntävä | työntävät |
| genetiivi | työntävän | työntävien (työntäväin) |
| partitiivi | työntävää | työntäviä |
| akkusatiivi | työntävä; työntävän | työntävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | työntävässä | työntävissä |
| elatiivi | työntävästä | työntävistä |
| illatiivi | työntävään | työntäviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | työntävällä | työntävillä |
| ablatiivi | työntävältä | työntäviltä |
| allatiivi | työntävälle | työntäville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | työntävänä | työntävinä |
| translatiivi | työntäväksi | työntäviksi |
| abessiivi | työntävättä | työntävittä |
| instruktiivi | – | työntävin |
| komitatiivi | – | työntävine |