uhkaaja (10)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | uhkaaja | uhkaajat |
genetiivi | uhkaajan | uhkaajien (uhkaajain) |
partitiivi | uhkaajaa | uhkaajia |
akkusatiivi | uhkaaja; uhkaajan |
uhkaajat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | uhkaajassa | uhkaajissa |
elatiivi | uhkaajasta | uhkaajista |
illatiivi | uhkaajaan | uhkaajiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | uhkaajalla | uhkaajilla |
ablatiivi | uhkaajalta | uhkaajilta |
allatiivi | uhkaajalle | uhkaajille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | uhkaajana | uhkaajina |
translatiivi | uhkaajaksi | uhkaajiksi |
abessiivi | uhkaajatta | uhkaajitta |
instruktiivi | – | uhkaajin |
komitatiivi | – | uhkaajine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | uhkaaja- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
|