ulkoileva
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ulkoileva | ulkoilevat |
genetiivi | ulkoilevan | ulkoilevien (ulkoilevain) |
partitiivi | ulkoilevaa | ulkoilevia |
akkusatiivi | ulkoileva; ulkoilevan |
ulkoilevat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ulkoilevassa | ulkoilevissa |
elatiivi | ulkoilevasta | ulkoilevista |
illatiivi | ulkoilevaan | ulkoileviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ulkoilevalla | ulkoilevilla |
ablatiivi | ulkoilevalta | ulkoilevilta |
allatiivi | ulkoilevalle | ulkoileville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ulkoilevana | ulkoilevina |
translatiivi | ulkoilevaksi | ulkoileviksi |
abessiivi | ulkoilevatta | ulkoilevitta |
instruktiivi | – | ulkoilevin |
komitatiivi | – | ulkoilevine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | ulkoileva- | |
vahva vartalo | ulkoileva- | |
konsonantti- vartalo |
- |