ulostuttaminen (38)
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ulostuttaminen | ulostuttamiset |
| genetiivi | ulostuttamisen | ulostuttamisten ulostuttamisien |
| partitiivi | ulostuttamista | ulostuttamisia |
| akkusatiivi | ulostuttaminen; ulostuttamisen |
ulostuttamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ulostuttamisessa | ulostuttamisissa |
| elatiivi | ulostuttamisesta | ulostuttamisista |
| illatiivi | ulostuttamiseen | ulostuttamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ulostuttamisella | ulostuttamisilla |
| ablatiivi | ulostuttamiselta | ulostuttamisilta |
| allatiivi | ulostuttamiselle | ulostuttamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ulostuttamisena (ulostuttamisna) |
ulostuttamisina |
| translatiivi | ulostuttamiseksi | ulostuttamisiksi |
| abessiivi | ulostuttamisetta | ulostuttamisitta |
| instruktiivi | – | ulostuttamisin |
| komitatiivi | – | ulostuttamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ulostuttamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
ulostuttamis- | |