ulottuma (10)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ulottuma | ulottumat |
genetiivi | ulottuman | ulottumien (ulottumain) |
partitiivi | ulottumaa | ulottumia |
akkusatiivi | ulottuma; ulottuman |
ulottumat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ulottumassa | ulottumissa |
elatiivi | ulottumasta | ulottumista |
illatiivi | ulottumaan | ulottumiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ulottumalla | ulottumilla |
ablatiivi | ulottumalta | ulottumilta |
allatiivi | ulottumalle | ulottumille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ulottumana | ulottumina |
translatiivi | ulottumaksi | ulottumiksi |
abessiivi | ulottumatta | ulottumitta |
instruktiivi | – | ulottumin |
komitatiivi | – | ulottumine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ulottuma- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
|