uoma

Hei, olet tullut tänne etsimään sanan uoma merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan uoma sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten uoma sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta uoma on tässä. Sanan uoma määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananuoma määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.

Suomi

Substantiivi

uoma (10)[1]

  1. veden virtaustaan varten maanperään kovertama ura
  2. uurros, ura, avattu reitti, tehty syvennys
    Talvisin alukset kulkevat pitkin jäänmurtajan avaamaa uomaa.
  3. (kuvaannollisesti) asioiden vakiintunut suunta tai säännöllinen kulku
    Niin elämä asettui taas uomaansa.

Ääntäminen

  • tavutus: uo‧ma

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi uoma uomat
genetiivi uoman uomien
(uomain)
partitiivi uomaa uomia
akkusatiivi uoma;
uoman
uomat
sisäpaikallissijat
inessiivi uomassa uomissa
elatiivi uomasta uomista
illatiivi uomaan uomiin
ulkopaikallissijat
adessiivi uomalla uomilla
ablatiivi uomalta uomilta
allatiivi uomalle uomille
muut sijamuodot
essiivi uomana uomina
translatiivi uomaksi uomiksi
abessiivi uomatta uomitta
instruktiivi uomin
komitatiivi uomine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo uoma-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

jokiuoma, sivu-uoma, puronuoma, pääuoma, lasku-uoma, valtauoma, vedenuoma, vesiuoma

Aiheesta muualla

  • uoma Kielitoimiston sanakirjassa
  • uoma Tieteen termipankissa

Substantiivi

uoma (10)

  1. vuoma, suuri puuton suo

Etymologia

saamelainen laina[2]

Viitteet

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10
  2. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 380. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.