uudistava
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | uudistava | uudistavat |
| genetiivi | uudistavan | uudistavien (uudistavain) |
| partitiivi | uudistavaa | uudistavia |
| akkusatiivi | uudistava; uudistavan |
uudistavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | uudistavassa | uudistavissa |
| elatiivi | uudistavasta | uudistavista |
| illatiivi | uudistavaan | uudistaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | uudistavalla | uudistavilla |
| ablatiivi | uudistavalta | uudistavilta |
| allatiivi | uudistavalle | uudistaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | uudistavana | uudistavina |
| translatiivi | uudistavaksi | uudistaviksi |
| abessiivi | uudistavatta | uudistavitta |
| instruktiivi | – | uudistavin |
| komitatiivi | – | uudistavine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | uudistava- | |
| vahva vartalo | uudistava- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |