vääntävä
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | vääntävä | vääntävät |
genetiivi | vääntävän | vääntävien (vääntäväin) |
partitiivi | vääntävää | vääntäviä |
akkusatiivi | vääntävä; vääntävän |
vääntävät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | vääntävässä | vääntävissä |
elatiivi | vääntävästä | vääntävistä |
illatiivi | vääntävään | vääntäviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | vääntävällä | vääntävillä |
ablatiivi | vääntävältä | vääntäviltä |
allatiivi | vääntävälle | vääntäville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | vääntävänä | vääntävinä |
translatiivi | vääntäväksi | vääntäviksi |
abessiivi | vääntävättä | vääntävittä |
instruktiivi | – | vääntävin |
komitatiivi | – | vääntävine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | vääntävä- | |
vahva vartalo | vääntävä- | |
konsonantti- vartalo |
- |