vääntäytyvä
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vääntäytyvä | vääntäytyvät |
| genetiivi | vääntäytyvän | vääntäytyvien (vääntäytyväin) |
| partitiivi | vääntäytyvää | vääntäytyviä |
| akkusatiivi | vääntäytyvä; vääntäytyvän |
vääntäytyvät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vääntäytyvässä | vääntäytyvissä |
| elatiivi | vääntäytyvästä | vääntäytyvistä |
| illatiivi | vääntäytyvään | vääntäytyviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vääntäytyvällä | vääntäytyvillä |
| ablatiivi | vääntäytyvältä | vääntäytyviltä |
| allatiivi | vääntäytyvälle | vääntäytyville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vääntäytyvänä | vääntäytyvinä |
| translatiivi | vääntäytyväksi | vääntäytyviksi |
| abessiivi | vääntäytyvättä | vääntäytyvittä |
| instruktiivi | – | vääntäytyvin |
| komitatiivi | – | vääntäytyvine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | vääntäytyvä- | |
| vahva vartalo | vääntäytyvä- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |