vääntyvä
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | vääntyvä | vääntyvät |
genetiivi | vääntyvän | vääntyvien (vääntyväin) |
partitiivi | vääntyvää | vääntyviä |
akkusatiivi | vääntyvä; vääntyvän |
vääntyvät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | vääntyvässä | vääntyvissä |
elatiivi | vääntyvästä | vääntyvistä |
illatiivi | vääntyvään | vääntyviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | vääntyvällä | vääntyvillä |
ablatiivi | vääntyvältä | vääntyviltä |
allatiivi | vääntyvälle | vääntyville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | vääntyvänä | vääntyvinä |
translatiivi | vääntyväksi | vääntyviksi |
abessiivi | vääntyvättä | vääntyvittä |
instruktiivi | – | vääntyvin |
komitatiivi | – | vääntyvine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | vääntyvä- | |
vahva vartalo | vääntyvä- | |
konsonantti- vartalo |
- |