väärentänyt
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | väärentänyt | väärentäneet |
| genetiivi | väärentäneen | väärentäneiden väärentäneitten |
| partitiivi | väärentänyttä | väärentäneitä |
| akkusatiivi | väärentänyt; väärentäneen | väärentäneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | väärentäneessä | väärentäneissä |
| elatiivi | väärentäneestä | väärentäneistä |
| illatiivi | väärentäneeseen | väärentäneisiin väärentäneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | väärentäneellä | väärentäneillä |
| ablatiivi | väärentäneeltä | väärentäneiltä |
| allatiivi | väärentäneelle | väärentäneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | väärentäneenä | väärentäneinä |
| translatiivi | väärentäneeksi | väärentäneiksi |
| abessiivi | väärentäneettä | väärentäneittä |
| instruktiivi | – | väärentänein |
| komitatiivi | – | väärentäneine |