väärinymmärrys (39)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | väärinymmärrys | väärinymmärrykset |
genetiivi | väärinymmärryksen | väärinymmärrysten väärinymmärryksien |
partitiivi | väärinymmärrystä | väärinymmärryksiä |
akkusatiivi | väärinymmärrys; väärinymmärryksen |
väärinymmärrykset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | väärinymmärryksessä | väärinymmärryksissä |
elatiivi | väärinymmärryksestä | väärinymmärryksistä |
illatiivi | väärinymmärrykseen | väärinymmärryksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | väärinymmärryksellä | väärinymmärryksillä |
ablatiivi | väärinymmärrykseltä | väärinymmärryksiltä |
allatiivi | väärinymmärrykselle | väärinymmärryksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | väärinymmärryksenä | väärinymmärryksinä |
translatiivi | väärinymmärrykseksi | väärinymmärryksiksi |
abessiivi | väärinymmärryksettä | väärinymmärryksittä |
instruktiivi | – | väärinymmärryksin |
komitatiivi | – | väärinymmärryksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | väärinymmärrykse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
väärinymmärrys- |
Ks. väärinkäsitys |