väittelevä
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | väittelevä | väittelevät |
genetiivi | väittelevän | väittelevien (väitteleväin) |
partitiivi | väittelevää | väitteleviä |
akkusatiivi | väittelevä; väittelevän |
väittelevät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | väittelevässä | väittelevissä |
elatiivi | väittelevästä | väittelevistä |
illatiivi | väittelevään | väitteleviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | väittelevällä | väittelevillä |
ablatiivi | väittelevältä | väitteleviltä |
allatiivi | väittelevälle | väitteleville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | väittelevänä | väittelevinä |
translatiivi | väitteleväksi | väitteleviksi |
abessiivi | väittelevättä | väittelevittä |
instruktiivi | – | väittelevin |
komitatiivi | – | väittelevine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | väittelevä- | |
vahva vartalo | väittelevä- | |
konsonantti- vartalo |
- |