värähtänyt
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | värähtänyt | värähtäneet |
genetiivi | värähtäneen | värähtäneiden värähtäneitten |
partitiivi | värähtänyttä | värähtäneitä |
akkusatiivi | värähtänyt; värähtäneen |
värähtäneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | värähtäneessä | värähtäneissä |
elatiivi | värähtäneestä | värähtäneistä |
illatiivi | värähtäneeseen | värähtäneisiin värähtäneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | värähtäneellä | värähtäneillä |
ablatiivi | värähtäneeltä | värähtäneiltä |
allatiivi | värähtäneelle | värähtäneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | värähtäneenä | värähtäneinä |
translatiivi | värähtäneeksi | värähtäneiksi |
abessiivi | värähtäneettä | värähtäneittä |
instruktiivi | – | värähtänein |
komitatiivi | – | värähtäneine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | värähtänee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
värähtänyt- |