värähtävä
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | värähtävä | värähtävät |
genetiivi | värähtävän | värähtävien (värähtäväin) |
partitiivi | värähtävää | värähtäviä |
akkusatiivi | värähtävä; värähtävän |
värähtävät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | värähtävässä | värähtävissä |
elatiivi | värähtävästä | värähtävistä |
illatiivi | värähtävään | värähtäviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | värähtävällä | värähtävillä |
ablatiivi | värähtävältä | värähtäviltä |
allatiivi | värähtävälle | värähtäville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | värähtävänä | värähtävinä |
translatiivi | värähtäväksi | värähtäviksi |
abessiivi | värähtävättä | värähtävittä |
instruktiivi | – | värähtävin |
komitatiivi | – | värähtävine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | värähtävä- | |
vahva vartalo | värähtävä- | |
konsonantti- vartalo |
- |