värjäävä
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | värjäävä | värjäävät |
| genetiivi | värjäävän | värjäävien (värjääväin) |
| partitiivi | värjäävää | värjääviä |
| akkusatiivi | värjäävä; värjäävän |
värjäävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | värjäävässä | värjäävissä |
| elatiivi | värjäävästä | värjäävistä |
| illatiivi | värjäävään | värjääviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | värjäävällä | värjäävillä |
| ablatiivi | värjäävältä | värjääviltä |
| allatiivi | värjäävälle | värjääville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | värjäävänä | värjäävinä |
| translatiivi | värjääväksi | värjääviksi |
| abessiivi | värjäävättä | värjäävittä |
| instruktiivi | – | värjäävin |
| komitatiivi | – | värjäävine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | värjäävä- | |
| vahva vartalo | värjäävä- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |