värväävä
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | värväävä | värväävät |
| genetiivi | värväävän | värväävien (värvääväin) |
| partitiivi | värväävää | värvääviä |
| akkusatiivi | värväävä; värväävän | värväävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | värväävässä | värväävissä |
| elatiivi | värväävästä | värväävistä |
| illatiivi | värväävään | värvääviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | värväävällä | värväävillä |
| ablatiivi | värväävältä | värvääviltä |
| allatiivi | värväävälle | värvääville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | värväävänä | värväävinä |
| translatiivi | värvääväksi | värvääviksi |
| abessiivi | värväävättä | värväävittä |
| instruktiivi | – | värväävin |
| komitatiivi | – | värväävine |