väsähtänyt
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | väsähtänyt | väsähtäneet |
| genetiivi | väsähtäneen | väsähtäneiden väsähtäneitten |
| partitiivi | väsähtänyttä | väsähtäneitä |
| akkusatiivi | väsähtänyt; väsähtäneen | väsähtäneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | väsähtäneessä | väsähtäneissä |
| elatiivi | väsähtäneestä | väsähtäneistä |
| illatiivi | väsähtäneeseen | väsähtäneisiin väsähtäneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | väsähtäneellä | väsähtäneillä |
| ablatiivi | väsähtäneeltä | väsähtäneiltä |
| allatiivi | väsähtäneelle | väsähtäneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | väsähtäneenä | väsähtäneinä |
| translatiivi | väsähtäneeksi | väsähtäneiksi |
| abessiivi | väsähtäneettä | väsähtäneittä |
| instruktiivi | – | väsähtänein |
| komitatiivi | – | väsähtäneine |