vaakkunut
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | vaakkunut | vaakkuneet |
genetiivi | vaakkuneen | vaakkuneiden vaakkuneitten |
partitiivi | vaakkunutta | vaakkuneita |
akkusatiivi | vaakkunut; vaakkuneen |
vaakkuneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | vaakkuneessa | vaakkuneissa |
elatiivi | vaakkuneesta | vaakkuneista |
illatiivi | vaakkuneeseen | vaakkuneisiin vaakkuneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | vaakkuneella | vaakkuneilla |
ablatiivi | vaakkuneelta | vaakkuneilta |
allatiivi | vaakkuneelle | vaakkuneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | vaakkuneena | vaakkuneina |
translatiivi | vaakkuneeksi | vaakkuneiksi |
abessiivi | vaakkuneetta | vaakkuneitta |
instruktiivi | – | vaakkunein |
komitatiivi | – | vaakkuneine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | vaakkunee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
vaakkunut- |